Yhden vanhemman perhe

Yhden vanhemman perheessä toinen vanhemmista asuu lasten kanssa ilman puolisoa. Vanhempi voi olla silloin joko lapsen yksinhuoltaja tai yhteishuoltaja. Yksinhuoltaja vastaa yksin lapsen kasvatuksesta. Yhteishuoltaja sopii lapsen asioista yhdessä toisen vanhemman kanssa.

Yhteishuoltajuudessa vanhemmat päättävät yhdessä monista asioista. Näitä ovat lapsen

• nimi
• asuinpaikka
• kasvatus
• kieli
• uskonto
• koulutus
• terveydenhuolto
• lapsen omaisuuden käyttäminen

Yhteishuoltajuus edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi. Esimerkiksi passihakemuksessa täytyy olla molempien vanhempien suostumus.

Yksinhuoltaja tekee itse kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset, kuten päiväkoti ja koulu, antavat tietoja lapsesta vain huoltajalle. Toinen vanhempi saa kuitenkin päättää lapsen hoidosta ja kasvatuksesta silloin, kun lapsi on hänen luonaan.

Avio- tai avoerossa vanhempien täytyy päättää lasten huoltajuudesta, elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lue lisää InfoFinlandin sivulta Lapset avioerossa.

Lapsen voi myös adoptoida yksin. Adoptiosta säädetään adoptiolaissa. Jos olet kiinnostunut adoptiosta, kysy lisätietoja oman alueesi perheoikeudellisista palveluista.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto tarjoaa tietoa ja järjestää toimintaa yhden vanhemman perheille. Finlexin sivuilla voit tutustua lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Pienperheyhdistys on yksihuoltajien perustama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa toimintaa jäsenperheilleen.

Molemmat vanhemmat ovat vastuussa alle 18-vuotiaan lapsen elatuksesta, vaikka he eivät asuisi yhdessä. Kun vanhemmat eroavat, heidän täytyy sopia lapsen elatuksesta ja mahdollisesta elatusavusta.

Elatusavun määrä lasketaan lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn mukaan. Lapsen elatuksen tarve tarkoittaa rahasummaa, joka kuluu lapsen elättämiseen joka kuukausi.  Siihen sisältyvät esimerkiksi ruoka- ja vaatemenot ja mahdolliset maksut varhaiskasvatuksesta. Lapsen elatuksen tarve jaetaan vanhempien maksettavaksi heidän elatuskykynsä mukaan. Elatuskyky lasketaan vähentämällä tuloista verot ja muut pakolliset menot. Voit pyytää apua elatusavun laskemiseen lastenvalvojalta.

Elatusavusta kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lisätietoja elatusavusta ja sen vahvistamisesta saat esimerkiksi oman paikkakuntasi perheoikeudellisista palveluista.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavusta, he voivat saada apua perheasioiden sovittelusta. Viime kädessä asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Lisää tietoa perheasioiden sovittelusta löydät InfoFinlandin sivulta Avioero.

Elatustuki

Joissakin tilanteissa lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea Kelalta elatustukea.

Voit hakea elatustukea Kelasta seuraavissa tilanteissa:

• Sinulla on oikeus saada elatusapua toiselta vanhemmalta, mutta hän ei ole maksanut sitä.
• Elatusapua ei ole vahvistettu, koska toisen vanhemman tulot ovat pienet.
• Vahvistettu elatusapu on pienempi kuin elatustuki, koska toisen vanhemman tulot ovat pienet.
• Olet adoptoinut lapsen yksin.
• Lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, isää ei ole vahvistettu, eikä lapsella ole kahta elatusvelvollista vanhempaa.
• Lapsi on syntynyt äidin ja hänen naispuolisen kumppaninsa avioliittoon, mutta lapsella ei ole vahvistettua isää eikä äidin kumppani ei ole adoptoinut lasta.

Voit saada elatustukea, jos asut Suomessa vakinaisesti. Voit saada elatustukea myös, jos olet tullut Suomeen työntekijäksi toisesta EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä. Elatustukeen on oikeus lapsella, joka asuu Suomessa vakinaisesti tai oleskelee tilapäisesti ulkomailla enintään 6 kuukauden ajan.

Lisätietoja elatustuesta saat Kelasta.