Kun läheinen kuolee Suomessa

Jos ihminen kuolee sairaalan ulkopuolella, esimerkiksi omassa kodissaan, ilmoita asiasta heti poliisille tai lääkärille. Soita hätänumeroon 112. Poliisi huolehtii kuolinsyyn selvittämisestä ja välittää tiedon kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle. Kun ihminen kuolee sairaalassa tai hoitolaitoksessa, henkilökunta ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään. Tieto kuolemasta menee automaattisesti myös Kelaan, eläkelaitoksiin ja pankkeihin.

Vainajan omaisen täytyy ilmoittaa kuolemasta työnantajalle, taloyhtiölle, vuokranantajalle sekä postiin ja vakuutusyhtiöihin. Ilmoitus täytyy tehdä myös vainajan lähtömaan viranomaisille, jos hänelle on maksettu esimerkiksi eläkettä ulkomailta.

Kun läheinen ihminen kuolee, voit saada suruun apua ja tukea oman alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksesta tai perheneuvolasta, MIELI ry:n kriisipuhelimesta tai seurakunnilta.

Saat apua suomeksi, ruotsiksi ja useimmista paikoista myös englanniksi. Voit käyttää apuna myös tulkkia. Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi.

Läheisen kuoleman jälkeen on mahdollista saada töistä lyhyt sairasloma.

Jotta kuolleen ihmisen voi haudata, tarvitaan hautauslupa. Hautaustoimisto huolehtii hautausluvasta. Omaiset voivat kutenkin alkaa järjestellä hautausta jo ennen kuin hautauslupa on kirjoitettu.

Hautauslupa on yksi kuolintodistuksen osa. Kuolintodistusta tarvitaan, jos vainajalla on ollut henkivakuutus ja vakuutusyhtiö kysyy kuolinsyytä. Lisäksi omaiset saavat todistuksesta tarkempaa tietoa kuolinsyystä. Omaiset voivat pyytää kuolintodistusta lääkäriltä, joka on hoitanut vainajaa. Jos poliisi on selvittänyt kuolinsyyn, silloin todistusta voi pyytää poliisilta.

Kun jonkin muun maan kansalainen kuolee Suomessa, kuolinsyy selvitetään Suomen lain mukaan. Viranomainen tai sairaala ilmoittaa kuolemasta vainajan kotimaan edustustoon. Vainajan kotimaan edustusto tai ulkoministeriö välittää tiedon vainajan läheisille.

Kuolinsyyasiakirjat toimitetaan suomen- tai ruotsinkielisinä. Jos asiakirjoja tarvitaan muilla kielillä, omaisen täytyy maksaa käännöstyö itse. Edustusto voi auttaa omaista hankkimaan kuolintodistuksen tai kuolemansyyn selvityksen.

Vainajan saa kuljettaa pois Suomesta, kun kuolemansyy on selvitetty ja hautauslupa on annettu. Vainaja voidaan kuljettaa ulkomaille arkussa tai tuhkata Suomessa ja kuljettaa tuhka ulkomaille. Läheiset voivat järjestää hautajaiset itse tai ostaa palvelun kokonaan tai osittain hautaustoimistolta. Hautauslupa annetaan henkilölle, joka vastaa vainajan kuljettamisesta. Lähiomainen voi pyytää edustustolta neuvoa järjestelyihin.

Jos vainajan lähiomainen ei huolehdi vainajan hautaamisesta, tuhkaamisesta tai kotimaahan kotiuttamisesta, edustusto voi ottaa yhteyttä paikalliseen viranomaiseen. Silloin vainaja haudataan tai tuhkataan suomalaisen käytännön mukaisesti.

Vainajan lähtömaan edustustosta voi kysyä neuvoa erilaisissa kuolemaan liittyvissä asioissa.

Hautajaisten järjestämiseen voi saada apua uskonnollisista yhteisöistä. Kysy lisää omasta yhteisöstäsi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta saat tietoa kirkon palveluista. On myös mahdollista järjestää siviilihautajaiset, joihin ei kuulu uskonnollisia asioita. Hautaustoimistot neuvovat kaikissa palveluissa. Siviilihautajaisista saat tietoa myös Pro-Seremoniat -palvelukeskuksesta.

Hautaustoimistojen palvelut ovat maksullisia. Ne huolehtivat hautajaisjärjestelyistä, kuten vainajan kuljetuksesta. Hautaustoimistot myös myyvät arkkuja ja hoitavat sopimuksen mukaan kaikki muutkin hautausasiat, joita omaiset pyytävät. Hautaustoimistoista saat tietoa esimerkiksi Suomen Hautaustoimistojen Liitosta. Monista hautaustoimistoista saa myös englanninkielistä palvelua.

Suomen hautausmaista lähes kaikki ovat evankelisluterilaisten seurakuntien omistuksessa, mutta hautapaikan voi saada, vaikka ei kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Hautapaikat ovat maksullisia ja niitä voi kysyä seurakunnilta. Jos henkilö ei ole kuulunut kirkkoon eikä halunnut uskonnollisia hautajaisia, niitä ei toimiteta. Vainaja voidaan haudata arkussa tai hänet voidaan tuhkata. Monilla paikkakunnilla on myös muiden uskontojen hautausmaita. Esimerkiksi ortodoksisia, islamilaisia ja juutalaisia hautausmaita löytyy suurimmista kaupungeista. Monilta paikkakunnilta löytyy myös hauta-alueita vainajille, jotka eivät kuulu mihinkään uskontoon. Vainajan tuhkan voi myös sirotella luontoon tai vesistöön, jos alueen omistaja antaa siihen luvan.

Kuolleella henkilöllä voi joskus olla oikeus hautausavustukseen hänen viimeisen työsuhteensa tai ammattiliiton jäsenyyden perusteella. Kysy asiasta viimeiseltä työnantajalta tai ammattiliitosta. Varattoman vainajan hautauskuluihin voit anoa toimeentulotukea Kelalta ja oman alueesi sosiaalipalveluista.

Perhe-eläkettä voidaan maksaa henkilön kuoleman jälkeen hänen puolisolleen ja lapsilleen. Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo. Suomessa on kaksi perhe-eläkettä, Kelan perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke. Jos kuollut henkilö on ollut töissä tai toiminut yrittäjänä Suomessa, leski ja lapset voivat saada työeläkejärjestelmän mukaista perhe-eläkettä. Molempia eläkkeitä voi hakea Kelasta.

Jos henkilö on asunut tai työskennellyt pitkään toisessa maassa ennen Suomeen muuttoa, puolisolla tai lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen myös tästä maasta. Selvitä, mitä ehtoja on saada perhe-eläkettä Suomesta tai lähtömaasta.

Laki määrää, kuka perii kuolleen ihmisen omaisuutta. Voit myös itse vaikuttaa siihen, kenelle omaisuutesi jaetaan. Voit kirjoittaa testamentin eli kirjallisen selvityksen siitä, kuka perii omaisuuttasi kuolemasi jälkeen. Testamentin täytyy sisältää tietyt asiat, ja siinä täytyy aina olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Muuten testamentti ei ole laillinen. Kannattaa siis käyttää lakimiehen palveluita, kun teet testamentin.

Perukirja on kirjallinen selvitys kuolleen henkilön omaisuudesta ja veloista. Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Jos perunkirjoitusta ei tehdä ajoissa, siitä voi olla haitallisia seurauksia, kuten korotuksia perintöveroon.

Perunkirjoitusta varten tarvitaan sukuselvitys vainajasta 15 ikävuodesta kuolemaan saakka. Tarvitaan myös virkatodistukset, jotka saat Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Lisäksi tarvitaan tieto heistä, jotka perivät vainajan omaisuutta. Heitä kutsutaan kuolinpesän osakkaiksi.

Perunkirjoituksen järjestää henkilö, joka tuntee kuolleen ihmisen omaisuuden ja velat parhaiten. Perunkirjoituksen tekemisessä on hyvä käyttää apuna lakimiestä tai muuta asiantuntijaa.

Perunkirjan allekirjoittavat pesän ilmoittaja ja tilaisuudessa paikalla olevat pesän osakkaat. Tämän lisäksi sen allekirjoittavat kaksi uskottua miestä, jotka auttavat arvioimaan vainajan omaisuuden. Perukirja pitää toimittaa verotoimistoon viimeistään kuukauden kuluttua perunkirjoitustilaisuudesta.

Lisää tietoa perunkirjoituksesta saat oikeuslaitoksesta ja verohallinnosta. Jos tarvitset apua perunkirjoitukseen, hautaustoimistot avustavat myös tässä.

Jos perit kuolleen henkilön omaisuutta, sinun täytyy maksaa siitä perintöveroa. Veron määrä riippuu siitä, kuinka suuri vainajalta perimäsi omaisuus on, ja siitä, kuinka läheinen sukulainen olet. Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa.

Jos sinulla on määräaikainen oleskelulupa, joka on myönnetty perhesiteen perusteella, läheisen kuolema saattaa vaikuttaa oleskelulupaan. Lisää tietoa saat InfoFinlandin sivulta Voinko menettää oleskeluluvan?