Lapset avioerossa

Jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia ja avioliitto päättyy, avioeron yhteydessä täytyy sopia seuraavista asioista:

• missä lapsi asuu
• kuka on lapsen huoltaja
• miten tapaamisoikeus järjestetään
• elatusapu

Kun vanhemmat ovat sopineet lapsen asumisesta, huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta, lastenvalvoja omalla paikkakunnallasi voi vahvistaa sopimuksen. Kun lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, se on yhtä virallinen kuin tuomioistuimen päätös.

Lisää tietoa saat oman alueesi perhepalveluista.

Jos ette pysty sopimaan asumisesta, huoltajuudesta, tapaamisista ja elatuksesta, voitte hakea apua perheasioiden sovittelusta. Jos sovittelussakaan ei päästä sopimukseen, teidän täytyy hakea ratkaisua käräjäoikeudesta. Tuomioistuin ottaa huomioon lapsen edun ja lapsen omat toivomukset. 

Kysy perheasioiden sovittelusta oman paikkakuntasi sosiaalipalveluista.

Ottakaa aina huomioon lapsen etu, kun päätätte lapsen asumisesta.

Virallisesti lapsi voi asua vain yhdessä paikassa. Avioerotilanteessa sovitaan, kumman vanhemman luona lapsen virallinen osoite on.

Käytännössä lapsi voi kuitenkin asua osan ajasta toisen vanhemman luona.

Lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Lapsen virallinen osoite vaikuttaa myös esimerkiksi Kelan asumistukeen.

Lapsen huolto tarkoittaa

• lapsen hoitoa
• kasvatusta
• lapsen asioiden hoitamista ja niistä päättämistä.

Lapsen huoltajalla on myös oikeus saada viranomaisilta tietoa lapsen asioista.

Kun avioliitto päättyy, lapsen vanhemmat päättävät, miten huoltajuus järjestetään. Vanhemmat voivat sopia yhteishuoltajuudesta tai toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta. Huoltajuus ei riipu siitä, kenen kanssa lapsi asuu. 

Yhteishuoltajuus

Kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia eli heillä on yhteishuoltajuus, he päättävät yhdessä monista asioista. Näitä ovat lapsen

• nimi
• asuinpaikka
• kasvatus
• kieli
• uskonto
• koulutus
• terveydenhuolto
• lapsen omaisuuden käyttäminen.

Myös esimerkiksi passihakemuksessa täytyy olla molempien vanhempien suostumus.

Yhteishuoltajuudessa vanhempien täytyy pystyä sopimaan asioita. Tärkeintä on, että vanhemmat ajattelevat lapsen parasta, kun he tekevät päätöksiä.

Yksinhuoltajuus

Yksinhuoltaja tekee itse kaikki lasta koskevat päätökset. Viranomaiset, kuten päiväkoti ja koulu, antavat tietoja lapsesta vain huoltajalle. Toinen vanhempi saa kuitenkin päättää lapsen hoidosta ja kasvatuksesta silloin, kun lapsi on hänen luonaan. 

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiin eron jälkeen. Hänellä on oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisoikeus voi tarkoittaa esimerkiksi, että lapsi asuu toisen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaa joka toinen viikonloppu ja lisäksi loma-aikoina tietyn ajan. Jos lapsi on hyvin pieni, tapaamiset voivat olla päivätapaamisia.

Tapaamisoikeus voi myös olla niin laaja, että lapsi asuu molempien vanhempien luona yhtä paljon. Virallisesti lapsella voi kuitenkin olla vain yksi osoite. Ottakaa aina huomioon lapsen etu, kun teette päätöksiä.

Kun eroatte, voitte sopia etukäteen, miten usein lapsi voi tavata sen vanhemman, joka asuu muualla. Jos haluatte, voitte tehdä kirjallisen sopimuksen tapaamisjärjestelystä. Voitte myös päättää, että sovitte tapaamisista aina erikseen.

Tapaamisiin liittyvissä ongelmissa voit ottaa yhteyttä lastenvalvojaan. Lastenvalvoja järjestää neuvottelun vanhempien välillä.

Jos epäilet, että lapsen terveys tai turvallisuus on vaarassa, kun lapsi tapaa toisen vanhemman, kerro asiasta sosiaaliviranomaisille. Jos epäilyyn on perusteltu syy, voidaan määrätä, että sosiaaliviranomaiset ovat paikalla tapaamisissa.

Molemmat vanhemmat ovat vastuussa alle 18-vuotiaan lapsen elatuksesta, vaikka he eivät asuisi yhdessä. Kun vanhemmat eroavat, heidän täytyy sopia lapsen elatuksesta ja mahdollisesta elatusavusta. Se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu.

Lue lisää elatusavusta InfoFinlandin sivulta Yhden vanhemman perhe.

Lapsen sukunimi pysyy samana, kun vanhemmat eroavat. Sukunimen voi myös muuttaa. Lähetä Digi- ja väestötietovirastoon hakemus nimenmuutoksesta. Jos lapsi on yli 12-vuotias, häneltä pitää kysyä kirjallinen lupa sukunimen vaihtamiseen. Myös alle 12-vuotiaan lapsen kanssa on ensin hyvä keskustella sukunimen muuttamisesta.

Lapsikaappauksesta on kyse kun

• alle 16-vuotias lapsi, joka asuu Suomessa, viedään ilman huoltajan suostumusta ulkomaille
• lasta, joka on viety ulkomaille, ei ole palautettu Suomeen silloin kun on sovittu.

Lapsikaappaus on Suomessa rikos. Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi poliisiin. Lisää tietoja ja neuvoja saat Kaapatut Lapset ry:stä.