Tietoa Vaasasta

Vaasa on Pohjanmaan maakunnan keskuskaupunki, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Vaasan edustalla sijaitseva ainutlaatuinen Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla.

Vaasa on kansainvälinen kaupunki. Vaasassa on noin 120 kansaisuutta ja 100 äidinkieltä. Vaasassa on asukkaita noin 67 000 joista suomenkielisiä on vajaa 70 %, ruotsinkielisiä reilu 20 % sekä muita noin 10 %. Lähikuntien kanssa Vaasan seudun asukasmäärä on noin 113 000 asukasta.

Vaasassa on kuusi korkeakoulua. Kaupungissa on 12 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattikouluopiskelijaa.

Vaasan seutu on Pohjoismaiden energiateknologian keskus. Vaasassa on positiivista virtaa, joka näkyy paitsi elinkeinoelämässä myös ihmisten arjessa ja kaupungin kehittymisenä. Pohjolan energiapääkaupunki on ainutlaatuinen yhdistelmä modernia kansainvälisyyttä, nuorta intoa, innovatiivista osaamista ja herkkää rauhaa.

Lue lisää Liikenne Suomessa

Paikallisbussit

Paikallisbussit ovat hyvä tapa liikkua Vaasan alueella. Lisätietoa kaupungin sisäisestä liikenteestä, matkustamisesta, lipuista ja hinnoista löytyy Vaasan joukkoliikenteen verkkosivuilta. Reittiopas –palvelu Digitransit neuvoo, miten pääset bussilla paikasta toiseen.

Pyöräily ja kävely

Vaasa on kaunis pyöräilykaupunki. Vaasalaisista 81 % asuu pyöräilymatkan eli alle 5 kilometrin päässä keskustasta. 179 km pyörätietä takaavat kätevän tavan liikkua Vaasassa. Vaasan pyöräilykartta-sovelluksesta löydät pyöräilyreitit.

Juna-, lento- ja laivaliikenne

Vaasa sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Vaasaan on helppo saapua läheltä ja kaukaa. Lentokenttä sijaitsee vain noin 10 minuutin matkan päässä Vaasan keskustasta, ja rautatieasema on aivan ydinkeskustassa. Päivittäinen laivayhteys kulkee Ruotsin Uumajasta Vaasaan.

Vaasassa 55 henkinen valtuusto päättää kaupungin asioista, kuten toiminnasta ja taloudesta. Vaasalaiset äänestävät valtuuston jäseniä joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa.

Valtuusto valitsee kaupungin hallituksen, joka valvoo kaupungin etua ja edustaa sitä, johtaa kaupungin hallintoa ja valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat.

Vaasan kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta.

Vaasassa on myös useita lauta- ja johtokuntia. Ne valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toimintaa. Nuorten asioita ajaa Vaasan nuorisovaltuusto ja vammaisten asioita Vammaisneuvosto.

Muun kuin Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion, taikka Islannin tai Norjan kansalaisella on äänioikeus, jos on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan ja kunnallisvaaleissa on äänioikeus, jos kotikunta on ollut Vaasa 51. päivänä ennen vaalipäivää.

Vaasassa on monia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä.

Voit hakea tietoa Vaasan uskonnollisista yhteisöistä palvelusta Uskonnot Suomessa.

lue lisää: kulttuurit ja uskonnot Suomessa

Nykyisen Vaasan alueella on ollut asutusta jo 1300-luvulla. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa 1200-luvun lopulta vuoteen 1809 asti. Kuningas Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin nykyisen Vanhan Vaasan kohdalle vuonna 1606. Vaasa sai nykyisen nimensä vuonna 1611 Ruotsin Vaasa hallitsijasuvun mukaan.

Suomesta tuli vuonna 1809 Venäjän suurruhtinaskunta, ja vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) Nikolai I:n mukaan. Suomi julisti itsenäisyyden vuonna 1917.

Suomeen syttyi sisällissota vuonna 1918. Suomi jakautui ideologisesti kahteen osaan ja Vaasasta tuli toisen osapuolen pääkaupunki. Senaatin istunnot pidettiin nykyisessä Vaasan kaupungintalossa. Suomen vapaudenpatsas on sijoitettu Vaasaan, ja se löytyy Vaasan kauppatorilta näyttävässä paikassa.